Lähdin au pairiksi kun ei muutakaan ollut. Tai oli, mutta mietitäänpä, kumpi onkaan sitten joskus (niin, mietin näitä sitten joskus vaihtoehtoja jotta pysyn järjissäni sen ajan, jonka aupparina vietän) CV:ssä vakuuttavampi: lukemattoman tylsä aika koulunkäyntiavustajana vai 8 kuukautta au pairina Ranskan Pariisissa?
Au pairius ei ollut missään vaiheessa siis realistinen vaihtoehto. Se oli jos vaihtoehto, joka jäi siihen, kun järjestöjen takaa lähteminen oli niin kallista ja mieleen ei jaksanut enää tulla sellainen kuin mol.fi . Mutta kun kaikki koulut lätkivät kirjeineen minulle ei opiskelupaikkaoikeutta, oli varmaan hyvä, että äitee bongasi lehti-ilmoituksen: au pairia haetaan suomalais-ranskalaiseen perheeseen Pariisiin.
Ja tässä sitä nyt ollaan.
